Caasaa Magaalaa Sheger

Shaggar walitti qabama magaalota, aanaalee, gandoota naannoo magaalaa Finfinne keessatti argaman yoo ta’u, akka gabaasa E.C. bara 2015 keessatti ibsametti. Burraayyuu, Kolooboo, Sulultaa, Laga Xaafoo-laga Daadhii, Galaan, Sabbataa, Walmaraa, Barraak, Aqaaqii, fi Sabbata Awas walitti makuun magaalaa tokkotti ijaarame. Shaggar bal’ina lafaa hektaara 160,892.8 kan qabdu yoo ta’u, akka barbaachisummaa isaatti sirreessuu ni danda’ama.

Mana maree magaalichaa fi Pireezidaantii Mootummaa Naannoo Oromiyaa dhaqqabuuf Waajjira Muummee qunnamuu dandeessu.

Magaalota, gandoota, fi aanaalee Shegar keessatti hammataman

Misoomni tibbanaa kun bulchiinsa magaalota duraan of danda’anii Finfinnee marsanii jiran gara aanaalee magaalaatti ramaduu kan of keessaa qabudha. Aanaaleen akka Aqaaqii, Sabbataa Hawaas, Barraak, Sulultaa, fi Walmaraa, akkasumas gandoota 40 magaalaa Shaggar jala jiran amma gandoota ni bulcha. Kana malees, Eertuu Mijoo fi Koyee Faccee gandoota kanaan dura Finfinnee jala turan.

Caasaa Magaalaa Xiqqaa Sheger

Adoolessa 22 Bulchiinsi Naannoo Addaa Oromiyaa fi Bulchiinsi Magaalaa Finfinnee Yaadannoo Waliigaltee daangaa Bulchiinsa Magaalaa Shaggar fi Magaalaa Finfinnee gidduu jiru ibsu mallatteessaniiru.

1. Burraayyuu

Naannoo Oromiyaa Itoophiyaa keessatti kan argamtu Buraayyuun magaalaa waajjira muummee Zoonii Buraayyuu taatee tajaajiltudha. Finfinnee irraa gara dhihaatti tilmaamaan km 15 fagaattee kan argamtu yoo ta’u, ummata 100,000 ol kan qabdu yoo ta’u, sabaa fi sablammoota akka Oromoo, Amaaraa, fi Gurage of keessaa qaba.

Buraayyuun qaama naannoo magaalaa Finfinnee yoo ta’u, hojii qonnaatiin beekamtii argateera. Magaalattiin midhaan akka boqqolloo fi teff oomishuun beekamti. Akkasumas daldala xixiqqaa, manneen barnootaa fi kilinika fayyaa hedduu qaba. Buraayyuun waggoota dhiyoo asitti guddina guddaa kan argite yoo ta’u, kunis magaalaa guddootti dhihoo ta’uu fi carraan hojii jiraachuu isaati. Kanas ta’e sana, magaalattiin qormaata tokko tokko kan akka bu’uuraalee misoomaa fi tajaajila gahaa dhabuu, fi jeequmsa siiviilii fi jeequmsa darbee darbee mudatu.

2. Sulultaa

Magaalaa guddoo Itiyoophiyaa Addis Ababa irraa gara kaabaatti tilmaamaan kiiloo meetira 25 fagaattee kan argamtu Sululta magaalaa hawwattuu naannoo Oromiyaa naannoo meetira 2,700 olka’iinsa galaanaa irraa argamtudha. Mulʼata fakkii gaarii qabu, qilleensa qulqulluu fi lafa magariisaa taʼeen beekamti. Sulultaan kutaa bulchiinsaa naannoo Oromiyaa kan ta’e Zoonii Addaa Oromiyaa Naannoo Finfinnetti marsee jiru dabalatee dhaabbilee fi jaarmiyaalee gurguddoo kan keessa jiraattudha. Magaalattiin guddina ariifataa kan argitu yoo ta’u, indaastiriiwwan adda addaa kanneen akka warshaalee simintoo, warshaalee cilee hojjetaniifi boolla dhagaa cilee keessummeessiti. Olka’iinsi isaa haala qilleensaa qabbanaawaa fi ilaalcha ajaa’ibsiisaa tulluu fi gaarreen naannoo isaanii jiran kan kennu yoo ta’u, turistoonniifi namoota naannoo sanaa biratti bakka jaallatamaadha. Sulultaan baadiyyaa Itoophiyaa qorachuuf bakka gaarii yoo ta’u, daandii miilaan deemuu fi hawwata uumamaa kan akka gogaa laga Jemmaa dhiyeenyatti argama.

4. Gelaan

Godina Gelaan baha Finfinneetti kan argamtu yoo ta’u, baay’inaan naannoo mana jireenyaa namoota sabaa fi aadaa adda addaa irraa dhufan adda addaa keessa jiraatudha. Aanichi dhaabbilee barnootaa hedduu, manneen barnootaa sadarkaa tokkoffaa fi lammaffaa, fi dhaabbilee fayyaa fi hospitaalota hedduu fedhii jiraattotaa guutan of keessaa qaba. Dabalataanis, naannoon kun kutaalee magaalattii biroo waliin karaa neetworkii bal’aa otobusii fi taaksiitiin walitti hidhamiinsa gaarii qaba. Gelaan aanaa lubbuu qabuu fi haala hawaasummaa fi dinagdee Finfinnee keessatti hiika guddaa kan qabdu yoo ta’u, baay’ina ummataa fi teessuma tarsiimoo ishee irraa kan ka’e dha.

5. Laga Xaafoo-Laga Daadhii

Laga Xaafoo-Laga Daadhii daandii guddaa Finfinnee kan naannoolee biroo caasaa ammayyaa, hoteelota qananiin, fi kompileeksoota daldalaatiin beekaman waliin wal qunnamsiisutti dhiyeenyatti argama. Aanaan kun naannoo mana jireenyaa hedduu kan qabuu fi jiraattotaa fi daawwattootaaf bakka jaallatamaadha. Naannoo baha magaalattii keessatti kan argamu yoo ta’u, kutaa mana jireenyaa saffisaan guddachaa jiru yoo ta’u, manneen jireenyaa ammayyaa fi aadaa walitti makaman kan of jajudha. Naannoon kun manneen jireenyaa sadarkaa olaanaa qaban, wiirtuuwwan daldalaa, dhaabbilee nyaataa fi hoteelota isaatiin beekama.

6. Kolooboo

Magaalaan Kolooboo, naannoo Oromiyaa Itoophiyaa keessatti argamtu, ummata saba adda addaa kan akka Oromoo, Amaaraa, fi Guragee irraa namoota kuma 100 ol qabdi. Naannoo magaalaa kun hojii qonnaa guddachaa jiruun, keessumaa oomisha boqqolloo fi midhaan teff irratti bal’inaan beekamtii qaba. Kana malees, daldala xixiqqaa, manneen barnootaa fi dhaabbilee eegumsa fayyaa hedduu qaba. Kolooboo waggoota dhiyoo asitti guddina ajaa’ibaa kan argate yoo ta’u, Finfinneetti dhihoo ta’uu fi carraan hojii magaalattii keessatti baay’inaan mul’atuun isaa ni yaadatama.

Odeeffannoo dabalataa hojii Yoya fi tajaajila isaa ilaalchisee, maaloo daawwadhaa!!!

Magaallaa Shaggar